Neljä leiriä on takana ja tänään Design Factorylle kokoontuu jälleen 120 ihmistä pöhisemään. On aika kysyä onkä tällä mitään merkitystä?

Peloton Summer Campilla kehitetään uutta kasvubisnestä, kotien, liikenteen ja ruoan ympärille. Uskomme, että luonnonresurssien, energia ja päästöjen hinnanousu mullistaa ensikädessä nämä alat. Juuri niinkuin mikropiirien kytkeminen toisiinsa on mullistanut pankkitoiminnan, kustannusalan ja muita verrattain suuria teollisuudenaloja.

Peloton- kasvuliiketoiminnan potentiaalia voi kuvata vertaamalla sitä esimerkiksi teleliiketoimintaan (johin lukeutuvat Suomen menneet ja tulevat tähdet Nokiasta Supercelliin). Telealan kyky saada ihmiset maksamaan on verrattain pieni. Telealan tuottoa / asiakas (ARPU) pidetään n. 30€, siinä missä liikenteen vastaava luku on 500€. Kun katsotaan asumista luvut hyppäävät jälleen yhden kertaluokan, se tekee suurimman loven lompakkoomme. Rakennetussa ympäristössä on kiinni suurin rahoistamme – ja luonnonvaroistamme, päästöistämme ja energiankulutuksestamme.

Tai katsotaan maailman kymmentä suurinta yritystä. Niistä seitsemän on öljy-yrityksiä. Kahdenkymmen vuoden päästä lista on eri näköinen. Davosin yritysjohtajat taloustietelijät kuuluttavat hiiliveroa, toiset kiintiöitä. Yksi on varmaa: Päästöille tulee hinta ja öljy-yhtiöiden kannattavuus romahtaa. Samaan aikaan – ensi kertaa sataan vuoteen – raaka-aineiden hinta kasvaa. Luonnonvarat eivät riitä nykyisenlaiseen kulutukseen. Suurin hintapaine kohdistuu resurssi-intensiivisimpiin kuluttamisen aloihin: asumiseen, liikenteeseen ja ruokaan.

Peloton Summer Campissä kyse kulttuurin ja ekosysteemin luomisesta. Peliala on alkanut kukoistaa Suomessa nyt. Pelialalla se aloittiin ekosysteemin luominen jo viisitoista vuotta sitten – nyt korjataan sen hedelmiä. Pelottamasta ei ole vielä syntynyt cleanweb-alan Riot Entertainmentiä, sen sijaan on syntynyt monta Mobile Discoa. Sijoitukset ekosysteemiin ovat vielä pieniä, Pelottoman lisäksi energy hackaton on ainoa aktiivinen yhteisö. Uskomme on energian käyttöä radikaalisti muuttavista kuluttajapalveluista syntyy kymmeniätuhansia Supercellejä ja kymmeniä Shellejä – kysymys on vain siitä kuinka monta niistä syntyy Suomeen. On mahdollista, että suuri osa. Nyt valmistuva sukupolvi haluaa tehdä merkityksellisiä asioita, heitä ajaa uteliaisuus ja ongelmaratkaisuhalu.

Syitä investoida on. Uuden ekosysteemin luomisessa mokattiin “viime kerralla”. Tästä syystä “uusia nokioita” ei ole. Kyse on samanlaisesta hypystä kun mobiiliteknologiasta hypättiin peleihin ja muihin applikaatioihin. Uusien osaamisten ja rahoituksen linkittamisestä, eli ekosysteemistä. Kun cleantechistä hypätään kuluttajapalveluihin tarvitaan uudet kompetenssit ja verkostot. Pelottomassa näitä yhteyksiä tehdään. Ilman niitä ei synny uutta kasvuliiketoimintaa.

Samaa muutosta yrittävät myös jättiläiset. 2000-luvulla kestävälle kilpailukyvylle oleellista kyky ratkaista suuria ongelmia – yhä useampi suuryrityksen CEO yrittään kääntää dinosaurustaan tähän suuntaan. On sitten kyse Stora Ensosta, Bayer Chemicalsista tai General Electricistä – viheliäiset ongelmat ovat viheliäisiä liiketoimintamahdollsuuksiä. Startup skenessä tätä strategiaa ei tarvitse jalkauttaa. Nyt haetaan “impactia”, isompia juttuja kun valokuvien entistä sujuvampaa jakamista.

Steve Jobsia mukaillen. Haluatko rakentaa applikaatioita vai muuttaa maailmaa (rakentamalla applikaatioita)? Join the club!